Eilisessä Kauppalehdessä oli jälleen kirjoitus Ruotsin asuntokuplasta. Kirjoituksen taustana oli Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) antamat varoitukset kahdeksalle EU-maalle. Ruotsia tukistettiin asuntovelkojen ennennäkemättömästä määrästä, johon ultramatalat lainakorot ovat johtaneet.
Aiemmin kirjoitin tässä blogissa, että ns. asuntokupla sanan aidossa merkityksessä edellyttäisi hintojen nousua ilman taustalla olevaa reaalitalouteen pohjautuvaa perustetta. Matalat korot voivat aiheuttaa asuntojen spekulatiivista kysyntää, mutta onko Ruotsissa kysymys asuntojen spekulatiivisesta kysynnästä?
On kiinnostavaa, että Ruotsin asuntomarkkinoiden hinnanmuodostuksesta puhuttaessa en ole kertaakaan huomannut ainoatakaan viittausta markkinoilla vallitsevaan tilanteeseen. Nimittäin maassa, johon parhaimmillaan ilmestyy vuosittain vähintään kymmeniä tuhansia uusia maahanmuuttajia ja pahimmillaan satakin tuhatta, muuttoliikkeellä on varmasti tekemistä asuntojen kysynnän ja hinnanmuodostuksen kanssa. Kun markkinoilla vallitsee asuntojen kasvaneeseen tarpeeseen perustuva ylikysyntä, hintojen nousua ei voi välttää. Se, että EU on toimillaan aikaansaanut nähdyn kansainvaelluksen ja EKP omilla toimillaan jopa negatiiviset viitekorot, ei todellakaan ole ruotsalaisten vika. Ja se, että ESRB nyt moittii Ruotsia asuntomarkkinoiden tilanteesta, joka hyvin pitkälle on seurausta Unionin omasta toiminnasta, osoittaa miten hämmennyksissä Eurooppa parhaillaan on.
Oli hupaisaa, että eilisessä Kauppalehdessä oli toinenkin Ruotsin asuntomarkkinoiden tilaa käsittelevä artikkeli: Handelsbanken ei näe Tukholmassa hintakuplaa. Siinä konsernijohtaja Anders Bouvin toteaa, että "Handelsbankenin näkökulmasta emme ole huolissamme Tukholman asuntomarkkinoiden tilanteesta. Olemme hyvin tyytyväisiä lainasalkkuumme. Emme lainoita asiakkaita, joiden maksukykyyn emme luota."
ESRB raportti on varmaankin löytänyt systeemiriskin jäljille. Sellainen muhii monen maallikonkin mielestä Euroopassa. Mahdollinen asuntomarkkinoiden hintaromahdus ei kuitenkaan ole järjestelmäriskin syy vaan pikemminkin sen seuraus. Sen vuoksi näyttääkin loogiselta, että ESRB, jonka hallitusta Mario Draghi johtaa, yrittää jo ennakolta pelata tulevan kriisin mustapekka mahdollisimman kauas Frankfurtista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti